Friday, January 1, 2016

Puunhakkaajan elämää

Joululomaksi päätimme muuttaa maalle asustelemaan, viettää joulun ja uuden vuoden pyhät pirtissä. Mielenkiintoinen kokeilu, koska talo on ollut asumaton vuosia. Reilu pari viikkoa on tästä ajasta kulunut, joten kokemusta talosta alkaa kertyä. 

Ensinnäkin opin, että hormin ollessa kylmä on todellakin vaikea saada tulta syttymään. No, hormin lämmittämiseen hiukan ja ainakin pahimman kosteuden poistamiseen riittää onneksi pienehkö määrä sanomalehteä, jonka polttelee nokiluukusta puuhellassa. Onneksi takan hormi se savuttanut sisälle vaan se veti hyvin. Tulipa kokeiltua sytykeruusuakin, sillä oli ihanan helppo saada hellan pesään tuli. Ruusu jäi nätiksi tuhkakuvioksi vielä palamisen jälkeenkin. Kissa löysi vihdoin mieleisensä paikan, lämpimän takan päältä vahtimasta.


Seuraavaksi ulkona odotti mieletön kasa pöllejä hakattavaksi. Lähemmäs joka päivä on muutama pölli muuttunut haloiksi. Reilun kahden viikon ja parin viikonlopun aikana talossa on poltettu noin kaksi kuutiota halkoja, joten niitä kuluu. Suurimmat ongelmat ovat halkojen järjestäminen talolle, koska lähistöltä emme tiedä vielä niitä parhaita paikkoja halkojen ostamiseen ja toisaalta tuvalla ei ole kovin kaksisia halkojen säilytystiloja vielä. Ensimmäinen "rakennus" alkoi valmistua siis joulun aikana, tulevan puutarhavajan seinustalle on rakennettu halkojen pinoamista varten sopiva paikka. Seinustalle mahtuu yhteensä 3 kuutiota halkoja eli rakennuksen kahdella seinustalla saa lopulta 6 kuutiota pinottua. Kunhan talon saa kunnolla eristettyä, voinee tuolla määrällä jo melkein talven elelläkin, ehkä. 


Joulua varten valmistelin kotitekoista kermalikööriä. Maukasta, joskin säilyvyys on heikko. Mukavan helppo valmistaa, joten sitä voinee toisenkin kerran tehdä. Joulun jälkeen valmistui perinteinen joulukinkkupitsa välipäivinä. Puuhellan paisto-ominaisuudet tuli testattua: hyvin onnistui joulukinkku, pasteijat ja pitsa hellan uunissa. 


Kuvassa olevan ristikon löytyminen oli ilahduttavaa. Ensin luulin puuristiä joulukuusen jalaksi, samanlaiseksi kuin The Joulukalenterissa on, mutta risti osoittautui rakettitelineeksi. Ammuimme siis uuden vuoden ilotulitteet komeasti reilusti 60-vuotiaalta telineeltä. Komeaa oli olla maalla vuoden viimeisinä päivinä: täysi kuu valaisi jouluna mahtavasti ja uutena vuotena puolikuun valossa näki hienon tähtitaivaan. Kaukaa loimottavat raketit näyttivät lähinnä salamoilta. 

Vuosi on siis vaihtunut uudeksi. Vanhan uskomuksen mukaan vuoden vaihtuminen kertoo, miten vuoden viettää. Viettänemme siis tämän vuoden maalla aikaa perheen kesken. 

Vieköön Vanha Vuosi ikävät muistot unholaan
Kulkekoot kultaiset muistot mukana tulevaan
Tuokoon Uusi Vuosi tullessaan uusia kokemuksia, 
muistoja kullattavaksi, rakkautta jaettavaksi.
Hyvää Uutta Vuotta 2016!

No comments:

Post a Comment